Matkailuneuvonta:

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskär, Iniö

Puh. 0400 117123

info@parainen.fi

Ma-ke klo 9-16

To klo 9-17

Pe klo 9-15

Visit Korppoo sivuston on tehnyt:

Anne Teijula

dagfemton@gmail.com

www.visitkorppoo.com

 

© since 2013 by Anne Teijula,

DAG-15  Korppoo www.teijula.fi

Etsi Korppoon oma "big five" eli tavallisimmat isot eläimemme

Laulujoutsenen ja kyhmyjoutsenen erottaa kaulan ja pyrstön muodosta ja nokan värityksestä. Laulujoutsenenkin kaula voi olla vähän taipunut, mutta se muistuttaa ylösalaisin olevaa J-kirjainta eikä S-kirjainta niin kuin kyhmyjoutsenen kaula. Pikkujoutsen painaa vain 4,5–5 kg, joten se on selvästi laulujoutsenta pienempi. Lisäksi pikkujoutsenen nokassa on vähemmän keltaista kuin laulujoutsenella. Kyhmyjoutseneen verrattuna laulujoutsen on hieman kevyempi, mutta kaksinkamppailuissa se tavallisesti voittaa kyhmyjoutsenen.

Lue lisää esim. Wikipediasta

Suomen merialueella elää kaksi hyljelajia, halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus macrorhynchus) ja norppa (Pusa hispida botnica). Lisäksi etelämpänä Itämerellä elää kirjohylje (Phoca vitulina). Itämeren halli (harmaahylje) ja norppa ovat Suomessa riistalajeja. Itämeren hyljekantojen hoidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja Ahvenanmaalla Maakuntahallitus. 

Lue lisää esim. Luonnonvarakeskuksesta

Euroopassa arvioidaan elävän noin 3500 merikotkaparia. Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä, erityisesti lisääntymisaikana ja muutonaikaisilla levähdysalueilla. Lisäksi merikotkan säännöllisessä käytössä oleva pesäpuu on rauhoitettu.

Lue lisää esim. WWF:n sivuilta.

Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Suomen pienin hirvieläin. Aikuinen isohkokin metsäkauris painaa alle 30 kiloa. Kesällä se on väritykseltään punaruskea, talvella harmaanruskea. Kauriin pinkaistessa pakoon välähtää uhkalle valkoinen peräpeili. Vain uroksella on sarvet.

Metsäkauris on Suomen luonnon alkuperäinen asukas, joka katosi täältä 1700-luvulla ilmeisesti viileämmän ilmaston vuoksi. Kauris on levinnyt meille uudelleen sekä Pohjanlahden ympäri Ruotsista että istutettuna Etelä-Suomeen. Nykyisin esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen ja länsirannikolle.


Lue lisää esim. Metsästäjäliiton sivuilta

Yleisin ketun luonnossa tavattava värimuoto on punainen tai punaruskea. Tämän vuoksi kettua kutsutaankin myös punaketuksi. Turkin selkäpuoli on punertavan kellanruskea mutta kaula ja rinta ovat valkeita, jolloin punertava yleisvaikutelma entisestäänkin korostuu. Ketun ruumiilla on pituutta 58 - 90 cm ja sillä on painoa 4 - 10 kg. Suomessa keskipaino on hieman yli viisi kiloa. Ketun erityisiä tuntomerkkejä on pitkä ja tuuhea, usein valkokärkinen ja hieman alas suuntautuva häntä, jolla on pituutta 32 - 48 cm. 

Lue lisää esim. Tunturisuden sivuilta

 

BONUS!

 

KORPPI (Corvus corax) - (Linnaeus, 1758) 

Korppi on aito erämaan lintu, joka synnyttää mielikuvissa voimakkaita tuntemuksia. Siten korppi on hieman kuin susi - jokaisella on korpista omat näkemyksensä, vaikka ei olisi ikinä tätä erämaihin kätkeytyvää lintua nähnyt. Erämaisesta elintavastaan huolimatta korppi on mitä suurimmassa määrin kulttuurilintu ja elää erillistä elämäänsä kirjallisuudessa, sananlaskuissa ja laajemminkin kulttuurihistoriassa.

 

Korppoon vaakunassa monesti oletetaan olevan

kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset.

Todellisuudessa kuitenkin vaakunaopin mukaan kyseessä onkin metsästyshaukka.

Lue lisää blogista: 

http://www.visitkorppoo.com/single-post/2016/03/15/Korppoon-vaakuna

NAUTI KESÄSTÄ PUNKISTA HUOLIMATTA!!


Puutiainen (Ixodes ricinus, jokapäiväisessä kielenkäytössä myös punkki).

 

Punkkeja esiintyy ympäri Suomea muualla paitsi Lapissa. Esiintyvyys on suurinta rannikko- ja saaristoalueilla. Punkkikausi alkaa, kun keskilämpö on 5 astetta ja päättyy pysyvien pakkasten tultua.

 

Vastoin vanhaa kansanuskomusta puutiaiset eivät pudottaudu ihmisten päälle lepistä eivätkä muistakaan puista, vaan elävät ja liikkuvat eniten aluskasvillisuuden joukossa.

Uusimpien Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin havu- kuin lehtimetsissä sekä laidunmaalla.

 

Punkin purema ei ole vaarallinen sinänsä, mutta punkki voi tartuttaa ihmiseen borrelioosin, joka on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama sairaus. On arvioitu, että noin 10-30% suomalaisista puutiaisista on elimistössään borrelia-bakteeri. Ilmeisesti kuitenkin vain yksi puutiaisen purema 50-100:sta johtaa tartuntaan, sillä jotta borrelia tarttuisi ihmiseen, tulee punkin yleensä olla kiinnittyneenä ihoon useita tunteja. 

Lisäksi puutiaiset levittävät virusta, joka voi aiheuttaa ihmiselle aivotulehduksen eli puutiaisenkefaliitin (Kumlingen tauti). Aivotulehdusvirusta kantavia puutiaisia esiintyy Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Kokkolan seudun saaristossa, Lapin-läänin lounaisosassa Simossa, Helsingin edustalla (Isosaari), Lappeenrannassa ja Varkaudessa.

Kyseisillä alueillakin viruksen kantajia on kuitenkin pieni osa puutiaiskannasta, noin 1 sadasta punkista. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote.

 

Ennaltaehkäise punkkien puremat: Punkkialueella ollessasi tarkista iho päivittäin ja poista ihoon kiinnittyneet punkit. Suorita punkkitarkastus myös kotieläimillesi.

 

Punkin purressa:

Poista se tarttumalla punkkia joko punkkipinseteillä tai sormin (kynsillä helpompi) mahdollisimman läheltä ihoa ja varovasti pyörittelemällä vedä se pois. Voit laittaa tarvittaessa antiseptista ainetta puremakohtaan punkin poiston jälkeen. 

 

Milloin lääkäriin? Jos pureman ympärille nousee ihottuma tai jos parin viikon kuluessa punkinpuremasta nousee kuumetta tai ilmenee pahoinvointia tai niveloireita (lemmikillä ontuminen ja alakuloisuus voi olla ainoa oire). Hoitona punkin levittämään borrelioosiin on antibioottikuuri.

 

 

 

Lisätietoa esim. www.punkki.fi